Kangasalan näkötornit on rakennettu paikoille, joilta kuninkaat, keisarit ja runoilijat ovat ylistäneet maisemaa. Näkymät ovat herkistäneet myös useita taiteilijoita luomaan aikaa kestäviä teoksia.

Kirkkoharjulle pystytettiin ensimmäinen puinen torni vuonna 1882 maakauppias G. A. Finnen aloitteesta. Tornia kunnostettiin vuonna 1911, mutta siitä huolimatta puinen torni lahosi pari vuosikymmentä myöhemmin. Tilalle rakennettiin moderni ja kestävämpi torni. Kangasalla syntynyt rakennusmestari Heikki Tiitola suunnitteli funktionalismin tyylisuuntaa noudattelevan teräsbetonisen tornin, joka valmistui 1931 Kalle Lehtimäen urakoimana. Torni vihittiin käyttöön juhannuspäivänä lippujuhlassa esittelemään luonnon kauneutta paikkakuntalaisille ja matkailijoille.

Kirkkoharjun korkein kohta on 154 metriä meren pinnasta ja noin 68 metriä korkeammalla kuin viereisten järvien pinnat. Itse tornin korkeus on 15,2 m ja sen alaosaan rakennettiin pieni virvoiketarjoiluhuone ja avoin parveke vietettävien juhlien esiintyjiä varten. Alkuaan tarjoilusta vastasivat Kangasalan lotat.

Kirkkoharjun laki oli pitkään yhteisön kokoontumispaikka. Sinne rakennettu näkötorni ja tanssilava pitivät paikan vireänä 1960-luvun alkuun asti. Kangasalan VPK järjesti usein suosittuja tansseja Kirkkoharjulla, joissa soittivat mm. ”Rakso”, ”Kaiku” ja ”Romumiehet”.

Kirkkoharjun torni on Suomen ensimmäinen ja Helsingin Stadionin tornin ohella ainoa funkkistorni.

Kirkkoharjun näkötorni on avoinna kahvilan aukioloaikoina.